Sinun mielipiteesi eivät ole sinun


Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ollessa jo käynnissä lienee hyvä hetki hiukan muistuttaa poliittisten asenteiden ja kantojen ryhmäsidonnaisuudesta. Sinun mielipiteesi eivät ole sinun, ne kuuluvat jengille johon eniten haluat samaistua. Kannattaako tämä epäitsenäisyys sitten ottaa huomioon omaa äänestyskäyttäytymistä tai somessa mesoamista arvioidessa, mielestäni kannattaa, tai ehkä ei, jos et tosiaan tunne mitään omantunnon pistosta.

Käyn nyt hiukan läpi Geoffrey L. Cohenin tutkimusta Party over policy: the dominating impact of group influence on political beliefs. Yksityiskohdat tuloksista, koeasetelmista ja metodologiasta löytyvät linkitetystä artikkelista.

Kun sosiaalinen maailma on mahdollista kehystää eri tavoin, ihmiset näkevät sen tavalla joka vahvistaa heidän ennakkoasenteitaan. Nämä asenteet ovat peräisin heidän viiteryhmältään. Relevantti viiteryhmä voi tietenkin vaihdella sen mukaan millaisesta asiasta on kyse. Cohenin tutkimuksessa kyse on politiikan alaan kuuluvista asenteista, joten luonnolliset viiteryhmät ovat poliittisia puolueita. Shokeeraavaa tässä on, että poliittisia uskomuksia näyttää selittävän enemmän juuri viiteryhmä (puolue tai puolueen mielipidejohtajat) kuin henkilökohtaiset ideologiset uskomukset tai politiikan sisältö. Ihmiset itse ovat sokeita tälle vaikutukselle, ja väittävät päätyneensä kantoihinsa itsenäisesti politiikan sisältöjä arvioimalla.

Cohenin artikkelissa esitellyt neljä tutkimusta perustuvat samankaltaiseen asetelmaan. Koehenkilöitä pyydetään arvioimaan sosiaalipolitiikan alaan kuuluvia lakialoitteita. Aloitteet ovat realistisesti, jossain määrin äärimmäisesti, konservatiivisia tai liberaaleja. Koehenkilöt ovat arvioineet itsensä liberaali-konservatiivi -asteikolla. Toiset saavat tietoa viiteryhmien (demokraatit ja republikaanit) kannasta kyseiseen aloitteeseen, toiset joutuvat arvioimaan sitä omillaan. Lopuksi koehenkilöt arvioivat tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet heidän näkemykseensä.

Kaikkien neljän tutkimuksen tulokset osoittavat, että puolue selittää kannanmuodostusta, ja ohittaa muut tekijät. Liberaalit (konservatiivit) kannattavat mitä hyvänsä aloitetta, joka on esitelty demokraattien (republikaanien) hyväksymänä, vaikka kyse olisi ideologisin kriteerein vastakkaisesta ehdotuksesta. Politiikan sisällöllä ei ole suoraa vaikutusta arvioihin. Kannanmuodostusta ohjaa “sosiaalinen merkitys”: kun jokin kehystetään liberaalina, liberaalit kannattavat sitä. Itsearvioinnissaan koehenkilöt kuitenkin väittävät päätyneensä näkemyksiinsä politiikan sisällön tai filosofisten näkemystensä pohjalta.

Kun koehenkilöillä ei ole käytettävissään informaatiota viiteryhmien kannoista, heidän yleiset ideologiset näkemyksensä määrittävät lopputulosta. Kun tieto viiteryhmän kannoista on käytettävissä, se ohittaa täysin ideologian valossa uskottavan päättelyn. Kaikki tämä pätee myös niihin koehenkilöihin, jotka arvioivat tietävänsä paljon harkinnan kohteena olevasta aihepiiristä.

Cohenin tutkimus ei kuitenkaan tue hypoteesia, jonka mukaan puolueen kannan omaksuminen ohittaisi oman ajattelun. Koehenkilöt kyllä prosessoivat annettuja ehdotuksia tosissaan, mutta prosessointi johtaa viiteryhmän hyväksymäksi tiedettyyn johtopäätökseen, jopa silloin kun tämä lopputulos on epäuskottava omien moraalisten näkemysten valossa. Cohenin mukaan kyse ei ole vain siitä, että samaan faktuaaliseen sisältöön suhtaudutaan myönteisesti tai kielteisesti. Ryhmät vaikuttavat asenteisiin muuttamalla tapaa, jolla sosiaalinen maailma havaitaan. Kulunutta metaforaa käyttääkseni eri puolueiden kannattajat “asuvat eri maailmoissa”. Kukaan meistä ei tunnista tätä ryhmäsidonnaisuutta omalla kohdallaan, mutta osaamme nähdä sen toisissa, kun selitämme heidän valintojaan.

Sinullakin on varmasti näin vaalien alla, poliittisen viestinnän ollessa kiivaimmillaan, paljon vilpittömiä poliittisia uskomuksia. Olet lukenut sosiaalisesta mediasta ystäviesi ja arvostamiesi mielipidevaikuttajien kantoja, ja sinulle on välittynyt selvä kuva epämiellyttävinä pitämiesi henkilöiden vastakkaisista kannoista. Olet autonominen ja rationaalinen subjekti, kelailet näitä juttuja päässäsi, ja päädyt ennaltamäärättyyn valintaan, ja Suomi on vaalien jälkeen sama paikka kuin ennen niitä.

Advertisements



    Leave a Reply

    Fill in your details below or click an icon to log in:

    WordPress.com Logo

    You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

    Twitter picture

    You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

    Facebook photo

    You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

    Google+ photo

    You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

    Connecting to %s



%d bloggers like this: