rokkaa kellon ympäri


Retroon liittyvä nostalgia ei ilmeisestikään ole välttämättä transitiivista. Meillä voi vuonna 2013 olla ryhmä henkilöitä, joilla on nostalginen suhde fiftarimeininkiin, eli 70-luvulla syntyneeseen retrotyyliin. Emme kuitenkaan saa suoraan päätellä, että heillä siksi olisi nostalginen suhde myös  50-luvun valkoiseen amerikkalaiseen nuorisokulttuuriin. Ehkä he eivät lopultakaan juuri välitä originaalista. Ehkä heidän 10-luvun perspektiivistä motivoitunut nostalgiansa kohdistuukin yksinomaan siihen mahtavaan 70-luvun meininkiin, ei lainkaan siihen meininkiin, joka 70-luvun perspektiivistä oli nostalgian kohteena.

Esimerkkiä voi tietysti muunnella: jos fiftarijuttu tuntuu  lukijasta henkilökohtaiselta, kannattaa ajatella jonkin toisen esimerkin kautta. Käytän itse tätä esimerkkiä siksi, että en välitä tästä retrotyylistä. Välitän muista asioista, kuten kylmän sodan ajan aikuisten kulttuurista rautaesiripun molemmin uolin. Ei olekaan yllättävää, että nykyään on olemassa vanha hyvä aika kun Berliiniä halkoi muuri.

En usko, että transitiivisuuden epäonnistuminen kertoisi mistään sekaannuksesta. Se kuitenkin kertoo vaikeudesta attribuoida ihanteita ja uskomuksia. Vaikuttaa ilmiselvältä, että fiftarilla tyyliä 2013 (tai nationalistilla, sosialistilla…) on joitakin arvottavia asenteita ja löyhä maailmankuva, jotka löytävät “aistillisen muodon” valitussa retrotyylissä. Ei kuitenkaan ole välittömästi selvää, kaipaako nostalgikko jotain eheäksi koettua periodia, vai kaipaako hän jotain toista periodia, johon hänellä saattaa olla läheisempi henkilökohtainen suhde. Jälkimmäisessä tapauksessa hänen arvottavat asenteensa saattavat olla aivan erilaiset.

Onko tällä kaikella mitään relevanssia? Ehkä onkin. 70-luvun fiftarit nostalgisoivat populaarikulttuurin esittämää kertomusta sosiaalisesta konfliktista sotien jälkeisen nuorison ja heidän vanhempiensa välillä. Konflikti 50-luvulla oli todellinen. Konfliktin representaatio 70-luvulla antaa kapinallisia värinöitä, mutta se on samalla turvallinen, koska se on jo paketoitu ja esitetty.  70-luku oli kuitenkin itsessäänkin konfliktien aikaa. Vuoden 2013 fiftari ehkä suuntaa retrokatseensa näihin 70-luvun yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka puolestaan ovat nyt turvallisia.

 

 

Advertisements

  1. M

    Joutunen vähän perumaan aiempia lausuntojani. Näin nimittäin viime viikolla rokkabillytanssiesityksen jossa oli kaksi paria. Toinen pareista oli esillä ja toinen teki samalla jotain “hauskaa” melko staattista liikettä. Eräs “hauska” liike oli, että tyttö oli miehen polvella ja mies teeskenteli piiskaavansa tyttöä suurella käden liikkeillä. Tätä tapahtui useita minuutteja. Tätä ei nähdäkseni tehty itseironisella otteella.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: