Lyhyt kommentti Abu-Hannan sosiologiaan


Umayya Abu-Hannan räväkkä kirjoitus suomalaisten rasismista on synnyttänyt vuodenvaihteen suurimman keskustelun. Lyhyt kommentti, jonka joku muukin on ehkä esittänyt.

Ihmisten on usein vaikea hyväksyä, että yleisesti hyviksi katsotut asiat eivät ehkä olekaan läpeensä hyviä, vaan niillä saattaa olla tarkoittamattomia huonoja ominaisuuksia.

Abu-Hanna esittää selityksenä suomalaiseen rasismiin, että meillä erilaisuuden katsotaan luovan eriarvoisuutta, ja siksi erilaisuutta vastaan on taisteltava. Erilaisuus on hierarkista.

Tämä on tietyllä varauksella oikein. Varaus liittyy siihen, että rasismin määrä ei ole kulttuurinen vakio, vaan vaihtelee. Hyvinvointivaltiot ovat olemukseltaan eksklusiivisia kerhoja. Ne vaativat rajat ympärilleen, ja niiden ympärille, joilla on oikeus nauttia tästä hyvinvoinnista. Suomi on vertailussa hyvin tasa-arvoinen ja homogeeninen kansakunta, joka tuottaa valtion kautta suuria etuja sisäryhmäläisille.

Kun hyvinvointivaltio ja tasa-arvo ovat syystä tai toisesta vaikeuksissa, ihmiset pelkäävät ja puolustautuvat. Hyvinvointivaltio ja tasa-arvon eetos ovat yleisesti hyviksi katsottuja saavutettuja etuja, joten on vaikea hyväksyä, että niiden kääntöpuoli voi olla ruma ulos-sulkeminen. Tietysti ‘neekerin’ huuteleminen on irrationaalinen tapa puolustaa saavutettuja etuja, mutta kyse onkin epämääräisestä tunnereaktiosta huonosti hahmotetun uhan ja epävarmuuden poistamiseksi. Kyse voi olla myös huonosti tähdätystä kostosta deflatoituneiden tulevaisuudenodotusten vuoksi.

Suomalaisen rasismin uusi nousu on myös osa eurooppalaista trendiä, eikä erityinen suomalaisen kulttuurin patologia.  Poliittiset liikkeet hyödyntävät epävarmuuden ja uhan ilmapiiriä. Tämä pätee niin Hollantiin, Kreikkaan kuin Suomeenkin. Fasismi on kansainvälinen aate.

Sivustakatsoja-efekti toimii rasismin tapauksessa tehokkaasti. Tämä on piirre, johon en ole aiemmin kiinnittänyt suurta huomiota. Sivustakatsoja-efekti on kuitenkin tärkeimpiä tekijöitä jotka selittävät syrjinnän lisääntymistä. Kun ulkomaalaistaustaisiin tai muuten erilaisiin ihmisiin neutraalisti tai hyväntahtoisesti suhtautuvat ihmiset – kunnolliset tavikset -jäävät sivustakatsojiksi, rasismi muuttuu hyväksytymmäksi, ja sen taso nousee automaattisesti.

Tasa-arvon eetos on valitettavasti myös tapa painostaa ihmisiä pysymään sivustakatsojina. Suomessa vallitsee tietty kylmä yhteisöllisyys. Olemme eksklusiivinen kerho, jonka sääntöihin kuuluu, että jokainen pitää huolta privaateista asioistaan, eikä mene sekaantumaan muiden tekemiseen. Rasimiin vaikuttavat siis niin poliittinen masinointi, hallitsematon eskalaatio, kuin tasa-arvoinen mutta välinpitämätön kulttuurikin.

Advertisements

  1. M

    Kivaa lukea kirjoitus joka sisältää muutakin kuin jomman kumman niistä kahdesta ensimmäisestä tunnereaktioon pohjautuvasta ajatuksesta joka ihmisille tulee näistä asioista keskustellessa mieleen.

    Sen verran lisäisin, että kun eksklusiivisen golf-klubin jäsenistö varjelee omia etujaan rajoittamalla rankasti sisäänpääsyä, rajaaminen voi olla myös tarkoituksellista. Silloin omien saavutettujen etujen puolustaminen nähdään merkittävästi tärkeämmäksi tavoitteeksi kuin ulossulkemisen rumuus.

    Minusta kieltä tarkkailemalla voi päätellä että suomalaisessa keskimääräisessä rasismissa ei aina ole välttämättä kyse “huonosti” hahmotetun uhan pohjalta toimimisesta, vaan siinä voi olla kyse myös melko rationaalisesta itsekkyydestä. Kuten itsekin sanot, niin kauan kuin klubi on eksklusiivinen, sisäryhmä hyötyy. Siksi rationaalinen, itsekäs ihminen puolustaa eksklusiivisuutta.

    (Tietenkin on muitakin tapoja hahmottaa asioita kuin eksklusiivinen klubi, eikä se ole mitenkään erityisesti lähimpänä todellisuutta. Mutta eksklusiivinen klubi on se miten moni ns. “konservatiivi” tuntuu tämän asian hahmottavan.)

    • Tiedemies

      Itsekin näen kyllä tämän klubiaspektin aika vahvana suomalaisessa rasismissa ja laajemmin ns maahanmuuttokriittisyydessä. Jälkimmäinen on minusta ihan oikeasti laajempi ilmiö (vaikka yhteisiä piirteitä onkin), ja siksi se ei ole mikään eufemismi niinkuin Abu-Hanna väittää.

      On sääli, että asiaa kommentoimaan on valittu Abu-Hannan kaltainen narsisti. Tämä on samanlainen tragedia rasisminvastaiselle asenneilmapiirille kuin (jopa) Jussi Halla-aho on maahanmuuttopolitiikan kriittiselle tarkastelulle. En ota nyt kantaa määrällisiin ja laadullisiin eroihin retoriikassa, koska en yritä nyt ottaa mitään kantaa.

      Olennaista on, että Suomessa liikutaan keskustelukulttuurissa kuin munankuorilla. Jokainen rikkoo jotain tabua, koska erimielisyyttä ei Suomessa oikein hyväksytä. Abu-Hanna saa joidenkin mielestä sanoa mitä haluaa koska on oikean värinen, joiden mielestä ei saisi sanoa mitään koska on väärän värinen.

      Mutta itse asiaan: Kyllä ihan laadukasta maahanmuuton kritiikkiä on esitetty ja yritetty esittää juuri klubiteoreettisesta näkökulmasta. Sen ongelmana on ns. sameat vedet eli se, kuka ja mikä taho voimautuu tällaisesta puheesta. Oma näkemykseni on, että neekereitä huutelevat mummot ja narsistiset antirasistit ovat tavallaan saman ilmiön kaksi eri puolta. Ne ovat ne polaariset vastapuolet ja käytännössä kaikki muut ovat sivustakatsojia.

      Tämä on synnyttänyt Suomeen “keskustelu”kulttuurin tämän aihepiirin ympärille, jossa ei ole muuta puhetapaa kuin neekerihuutelu ja rasismintaivastelu ja itkeminen. Kaikki muu on täysin sivuutettu.

      • M

        Korostan vielä sitä, että klubiaspektiin vetoava rasisti on tietysti rationaalinen vain siinä määrin kuin klubiaspekti vastaa todellisuutta.

        Esim. kauppa perustuu vaihtoon joka on mahdotonta jos möllötetään omassa mökissä. Eli voidaan argumentoida myös, että klubiaspekti on harha.

  2. Klubia parempia käsitteellistyksiä löytyy, mutta se oli tarpeeksi hyvä tähän yhteyteen. Ylellä oli pari päivää sitten juttu Waldenin hallitsemasta vanhasta Valkeakoskesta, jossa koko elämä oli mobilisoitu teollisuuden komentoon. Samalla tehdas tuotti sosiaalivaltion palveluksia, jotka menivät paljon lakisääteisiä pidemmälle. Toisaalta niskottelusta seurasi ankarat seuraukset. Vasemmiston ja oikeiston välit olivat vaikeat, mutta Walden seisoi tavallaan kummankin niskan päällä rautasaappailla. Moni haluaisi Suomen olevan tällainen, mutta se ei mielestäni ole nykyaikaa.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: