järjestä


Kysymys onko ihminen pohjimmiltaan rationaalinen vai ei nousee esiin aina kuin rikkaruoho. Tiedätte perussiirrot, kuten “pitää muistaa tunteetkin!” ja “tunteen vastakohta ei ole järki vaan tunteettomuus” ja “uusimpien tutkimusten mukaan pölö pölö” ja “lukekaa tämä linkittämäni tuhatsivuinen pdf”.

Moraalifilosofiassa jako menee niiden välillä, jotka näkevät moraalin periaatteiden tai hyötylaskelmien asiana, vastaan ne joille se on luonteenpiirteitä, empatiaa ja yhteisöllisyyttä.

Tällaisia keskusteluja ei jaksa. Yksi metakommentti riittäköön.

Debatit jäävät ratkeamatta osittain koska pelissä on erilaisia käsityksiä rationaalisuudesta. Rationaalisuudella voidaan viitata tietoiseen ja kontrolloituun ajatteluprosessiin, kuin matikan oppikirjan harjoituksen ratkaisemiseen, vieläpä niin että päättelyaskeleet nimetään (“nyt sovellan modus ponensia!”). Rationaalisuus on loogisuutta.

Rationaalisuudella viitataan kuitenkin myös strategiseen älykkyyteen ja strategiseen toimintaan. Rationaalisuus on pelisilmää, ei loogisuutta.

Joskus on strategisesti älykästä olla “hullu”. Ja tämä ulottuu järjen ja tunteen vastakkainasetteluun. Joskus on hyvä idea myöntyä tunteiden, aavistusten ja vatsanpohjan kipristelyjen ehdottaman toiminnan vietäväksi. On instrumentaalisesti tehokkaampaa antaa eläimelle ohjakset, kuin että yrittäisi modus ponensilla pähkäillä tiensä ulos ongelmatilanteesta.

Alkuperäinen kysymys ihmisen rationaalisuudesta näyttäytyy toivottavasti hiukan eri valossa kun tämän monimielisyyden ottaa huomioon.

 

Advertisements

  1. Rationaalisuuden on ehkä helpointa ajatella olevan yksinkertaisesti kehystys sille, mistä puhutaan, kun puhutaan päätöksenteosta. Siis, se on malli jolla ihmisten päätöksenteosta voidaan tehdä jotain karkeita johtopäätöksiä. Ihmiset toimivat tarkoituksenmukaisesti jos toimivat. Se, että eivät toimi, on kuitenkin usein aika huono perustelu sille, että luodaan tilanteita joissa on tarkoituksenmukaista toimia vaikka nyt jotain tarkemmin määrittelemätöntä “yhteistä etua” vastaan.

    En ota kantaa muuten tähän kysymykseen.

    • Rationaalisuus tuntuisi olevan jotain enemmän kuin tarkoituksenmukaisuus, mutta ehkä kyse on tosiaan vain teoreetikon asettamasta mallista, jonka avulla voi tehdä ennustuksia. Kun kutsumme organismia rationaaliseksi, emme sano mitään sen aivokemiasta, vaan kyse on ‘korkeamman tason’ säännönmukaisuudesta käyttäytymisessä.

  2. Kommenttini oli varmaan tyhmä, koska vastauksesi on eri tasolla kuin odotin ja kuvittelin. Yritän uudelleen.

    Minulle on helpointa ajatella rationaalisuus pelisilmänä, eli kehystyksenä sille, mistä puhutaan kun puhutaan päätöksenteosta. Rationaalisuus näyttäisi olevan jonkinlaista rajatussa mielessä tarkoituksenmukaista käyttäytymistä. Minusta näyttää usein myös, että “rationaalisuutta” käytetään retorisesti niin, että vaihdetaan viitekehystä jossa tarkoituksenmukaisuus arvioidaan. Kun kiistellään siitä onko joku toimija (tai yleisesti “ihminen”) rationaalinen vai ei, kiistassa on kyse yksinkertaisesti neuvottelusta siitä, mikä on tarkoituksenmukaisuuden viitekehys.

    Lisäksi “rationaalisuus” halutaan varata jollekin jonka halutaan olla autonominen eli annamme arvonimen “rationaalinen” toimijalle, jolle haluamme antaa lisää autonomiaa. Tämä kontrolliaspekti näkyy myös sinun alkuperäisessä tekstissäsi. Tämä näkökulma ui aina väkisin sivukautta kaikkiin keskusteluihin ja pidän sitä kovin ikävystyttävänä ja puuduttavana. Koetin kömpelösti kommentillani luoa sellaisen panssaroidun puheenvuoron, jonka vastaukseen on vaikea ujuttaa tätä näkökulmaa. Siltä osin kommentti kyllä näytti onnistuneen.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: