Minä päätän sanoista


Määrittelen sivilisaation työn organisoimiseksi tarkoitushakuisesti kerätyn ja jaetun informaation avulla. Huomautus: vaikka määritelmä ei ekplisiittisesti mainitse energiaa, liittyy tämä ilmiselvällä tavalla työn käsitteeseen. Toinen huomautus: vaikka valtaa ei mainita, liittyy se läheisesti informaation hallinnointiin. Käsite yhteiskunta viittaakin tarkasteluun, jossa keskitytään informaatiovirtoihin sikäli kuin niiden avulla käytetään valtaa.

Määrittelen kulttuurin kommunikaatioksi, jonka kautta uusinnetaan, oikeutetaan ja arvostellaan sivilisaatiota. Tämä kommunikaatio voi olla epäsymmetristä (järjestäytynyt uskonto, propaganda, korkeakulttuuri, koululaitos) tai symmetristä. Käsite yhteisö viittaa tarkasteluun, jossa keskitytään tällaisessa kommunikaatiossa muodostuviin identiteetteihin.

Fasismi on pyrkimys ottaa sivilisaatio täydellisesti haltuun (asymmetrisen) kulttuurin kautta. Kulttuurivetoisena massaliikkeenä fasismia voi sanoa romanttiseksi yhteisöllisyydeksi.

Teknokratia muistuttaa fasismia, mutta on päättäväisesti romantiikan vastainen ja elitistinen. Kulttuurin hallinnan sijaan se yrittää marginalisoida kulttuurin muuttamalla sen viihteeksi. Viihde on tuhoisaa yhteisöille.

Anarkismi on pyrkimys häiritä, ja lopulta tuhota, kommunikaatiokanavat joiden kautta sekä sivilisaatio että kulttuuri toimivat. Anarkismi on eräänlaista luontoon palaamista, jonka lopullinen päämäärä on tehdä kaikki työn organisoiminen mahdottomaksi. Anarkistien ajattelussa jonkinlainen yhteisö olisi kuitenkin olemassa ilman sivilisaatiota.

Liberalismi on oppi, että parhaaseen mahdolliseen työn organisaatioon päästään symmetrisen informaation ja vapaan sopimusoikeuden kautta. Liberalismi on epäromanttinen vastaus industrialismin nousuun.

Myös vasemmistolaisuus on käsitys parhaasta mahdollisesta tavasta organisoida työ. Vasemmistolaisen argumentin mukaan kaikki muutkin valtasuhteet kuin informaatio on hyödyllistä tasoittaa. Ihmisten kesken tulisi vallita kaikissa suhteissa jonkinlainen ‘ekvivalenssi’. Joskus argumenttia ei esitetä tehokkuuden vaan oikeudenmukaisuuden käsittein. Olemme kuitenkin melko pienessä kehässä, sillä oikeudenmukaisuudella ymmärretään, että kaikille pystytään tuottamaan mahdollisimman paljon materiaalista hyvinvointia. Vasemmistolaisuudessa on romanttisia piirteitä, mutta se de facto  johtaa kohti teknokratiaa.

Ekologismi (vihreys) ei ole ensimmäisenä jälkiteollisena ideologiana vielä ehtinyt ajatella sivilisaation ja kulttuurin teemoja läpi. Se sisältääkin yhteensopimattomia aineksia kaikista yllämainituista. Haastajan roolissa vihreys korostaa vasemmisto-liberaaleja (yhdenvertaisuus, avoimuus) piirteitään, vallan kahvassa korostuvat teknokraattiset ainekset.

Advertisements

  1. Tämä on hyvä. Mietin, onko tällaisen käsitteellistämisen (siis abstraktimmassa mielessä) puute ihmisillä yleensä seurausta siitä, että ihmiset vain tykkäävät banaaleista ilmaisuista. Siis, siitä, että kaikki halutaan viimekädessä nähdä jotenkin pareina. Jinjangeina tai vasenoikeina.

  2. kattoratsastaja

    Matti,

    1800-luvulla olisit voinut kirjoittaa kirjan.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: