Ja rommia pullo


Ah, edelliset keskustelijat ovat päätyneet tuttuun tapaan pohjalle asti. En ehtinyt mukaan. No:

Kävin Töölön kirjastossa. Lastenosasto oli täynnä sellaisia teoksia kuin “Pikku noita” ja “Pikku temppeliherra”. Kääntyileekö Aarne Ervi haudassaan, vai kääntääkö vain kylkeään, ajatellen että kyllä se siitä. En ole saanut kulttuurifilosofin koulutusta, joten en tiedä meneekö rahvaankulttuuriamme luonnehtiva goottilaisuus pian ohi, palaako valoisa ja optimistinen asiallisuus, vai onko tämä nyt tosiaan menoa. Kas kun tasa-arvon ja läpinäkyvyyden ihanteet käenpojat tönivät alas pesästä yleisön hurratessa, korvaten ne vihkiytymisellä ja kätketyllä tiedolla.

Minulla on propositio. En tosiaan tiedä onko se tosi vai ei, mutta sitä voi maistella mielessään. Propositio kuuluu: Makroskooppisten objektien havaittavat ominaisuudet riittävät hyvään elämään.

Advertisements

  1. Spenglerin filosofia on peräisin Goetheltä:

    “Plato and Goethe stand for the philosophy of Becoming, Aristotle and Kant the philosophy of Being. [This saying of Goethe] must be regarded as the expression of a perfectly definite metaphysical doctrine. I would not have a single word changed of this: “The Godhead is effective in the living and not in the dead, in the becoming and the changing, not in the become and the set-fast; and therefore, similarly, the intuition is concerned only to strive towards the divine through the becoming and the living, and the logic only to make use of the become and the set-fast.” This sentence comprises my entire philosophy.”

    Ihminen on siemen. Jos päättää lakata kasvamasta ennenkuin kasvaa edes taimeksi tai varsinkaan kukaksi, mitä voi sanoa hyvästä elämästä?

  2. Lusikallisessa kuravettä takapihan lätäköstä, on enemmän bakteereja, kuin ehtii yhden eliniän aikana laskemaan, ja ne voi nähdä jo supermarketin mikroskoopilla. Jo parilta neliömetriltä tavallista nurmikkoa löytyy todennäköisesti niin monta eliölajia (jos vielä kaivaa vähän maata), että niiden ominaisuuksien luetteloiminen ja huolellinen vertaileminen tuottaisi todennäköisesti keskinkertaisen tutkijan elämäntyön verran uutta tietoa.

    Mihin ihmeeseen tarvitaan jotain järjettömiä postulaatteja siitä, että “materiaalinen maailma ei ole riittävä”? Se on pelkkää älyllistä laiskuutta.

  3. Gc

    Tuosta TM:n vertauksesta tulee mieleen se (urbaanilegenda?) tytöstä, joka yritti tehdä graduaan kartoittamalla eliölajit hehtaarin alueelta metsää 🙂

  4. Gc

    Kyseessä taisi sittenkin olla aarin ala. En muista mistä olen tuon kuullut.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: