krmph


Jos vain seurauksilla on väliä, syntyy kannustin saavuttaa tulos epärehellisesti. Esimerkiksi luntata, jos kiitosta saa vain todistuksessa seisovasta numerosta. Jos toisaalta ajatellaan, että hyvät aikomukset ratkaisevat, eikä seurauksilla ole niin väliä, joudutaan siihen omituiseen tilanteeseen, että pitäisi kyetä määrittelemään hyvä aikomus viittaamatta mahdollisiin lopputulemiin. Jos sanotaan, että sekä intentioilla, keinoilla että tuloksilla on kaikilla merkitystä, pitäisi kyetä painottamaan niiden merkitys yksittäisissä tapauksissa. Koska sellaiseen ei ole yleisesti hyväksyttyä menetelmää, kukaan ei juuri myönnä olleensa väärässä, ja lähes mikä tahansa projekti voi riitautua tulkintojen ilotulitukseksi kunnes ihmiset vain keksivät parempaa tekemistä. En viitsi kertoa, mitä esimerkkejä oli mielessäni, hoh hoh hoo.

Advertisements

  1. Eikö tuo esimerkki ole vähän epäreilu, so. yliabstrahoitu? Ei kai opiskelun ainoa seuraus ole arvosana, vaan se, mitä siitä oppii? Jos tarkoituksena on saada vain hyviä numeroita, niin lunttausta tehokkaampaa on vain väärentää todistus.

    Sitäpaitsi, rationaalisesti ajatellen “seuraus” ei ex ante ole asiantila, vaan jakauma. Tällöin seuraamus ja intentio ovat oikeastaan yksi ja sama asia.

    Salkunhoitoyhtiöistä olen kuullut kansanviisauden, että jos salkunhoitaja tekee 20% voitot ensimmäisenä vuonnaan, hän saa varoituksen, jos hän tekee yhtä hyvän tuloksen toisena vuonna, hän saa potkut, koska sellaisia tuottoja ei saa ilman järeää riskinottoa. Minusta näyttää, että tämä esimerkki kertoo meille, että arkikielessä “seuraamusetiikka” tms. on täysin turha abstraktio.

  2. Useimmissa ammateissa ei tee mitään tutkintoon sisältyvillä asioilla, mutta todistusta kysytään. Kätevintä on tietysti suoraan väärentää se. Ajattelin kuitenkin enemmän pienempiä lapsia, joita on tapana palkita koulumenestyksestä.

    Arkikielessä ja ajattelussa on eri suuntiin vetäviä intuitioita oikeasta ja väärästä. Näihin suhtaudutaan helposti intohimoisesti, mutta ne eivät ole aina keskenään yhteensopivia. Siksi tilanne selitetään jälkikäteen, kun lopputulos jo tiedetään, tavalla joka tukee omaa toimintaa.

  3. Lasten palkitseminen koulumenestyksestä on vähän niinkuin optiot tai vastaavat epäsuorat palkitsemismenetelmät. Psykologisesti epäsuorat palkinnot ovat lapsille parempia, kunhan kannustimen vinous ei ole paha. Eli kunhan palkkion toivossa ei luntanta. Suora palkinto tuhoaa motivaation.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: