A priori


Törmäsin väitteeseen, että Hegel olisi todistanut a priori (eli puhtaasti päättelemällä), että aurinkokunnassa voi olla vain seitsemän planeettaa. Hegelin väite sai tietysti empiiristä tukea, kun Pluto pudotettiin pois listalta.  Nyt pitäisi päästä eroon vielä yhdestä planeetasta. Mikä saa mennä ja millä perusteella? Hegelhän on oikeassa, todellisuus vain on muokattava sopivaksi.  Esimerkiksi Venus on outo, sen vuorokausi on pitempi kuin sen vuosi. Voin vain arvata mitä Hegel olisi tästä osannut kehittää.

Olen muuten kehitellyt ideaa a priori virhepäätelmästä, eli päättelystä joka perustuu performanssia koskevien johtopäätösten vetämiseen kompetenssimallin perusteella. A priori -päättelijä syyllistyy siis tietynlaiseen ekvivokaatioon. Filosofian historian voisi nähdä tässä valossa. Valitettavasti myös monet arkielämän ja politiikan mieliharmit tulevat lähelle tätä virhepäätelmän lajia.

Advertisements

  1. Mikko

    En haluaisi olla tylsä, mutta hakusana “Hegel seven planets” palautti ensimmäisenä linkkinä tämän.

  2. Tietysti haluat olla tylsä, mutta kiitos silti. Juttu olikin liian hyvä ollakseen paikkansapitävä.

  3. H-baari

    Jos perusfysiikkaa yhtään tuntee kannattaa muuten lukea Hegelin Newtonin painovoimateoriaan kohdistamasta kritiikistä, minusta se on paljon hassumpaa kun alkuperäinen väite.

  4. Epäilemättä Hegelin luonnontieteelliset kirjoitukset olivat hassuja jo aikanaan, ja 1800-luvulla saksassa kukoistaneen naturalismin edustajat (mm Helmholtz) antoivat niille täyslaidallisen. Olisi kuitenkin jännä miettiä, kuinka hassuilta oman aikamme kirjoitukset nykyfysiikasta pian näyttävät. Erohan on siinä että Newtonin voi sivistynyt maallikko kyllä ymmärtää, kun taas nykyfysiikkaa ei millään koulumatematiikalla selätä.

  5. H-baari

    Kvanttikenttäteoriassa ja säieteoriassa noin varmasti onkin, sekä useissa avoimissa kysymyksissä mutta minusta esimerkiksi tavallista karvalakkikvanttimekaniikkaa pidetään kyllä paljon hankalampana kuin se onkaan, ainakin matemaattisesti. Konseptit tietysti eroavat arkipäiväisestä ja totutusta, mutta esimerkiksi ns. tavallisilla differentiaaliyhtälöillä (ODE) pärjää pitkälle ja niiden perusteet eivät ole mitenkään hirveän monimutkaisia ja joihin itse muistaakseni pääsin ensikertaa tutustumaan jo lukion syventävällä kurssilla.
    Musta Tuntuu että usein nykyistä “sivistynyttä maallikkoa” vain ei nappaa nähdä vaivaa opetella matematiikkaa tylsistä perusteista alkaen kun on helpompaa vain briljeerata kapulakielellä maailmanmiehen tyyliin ja määritellä “sivistys” niin että esimerkiksi ODE:t jätetään sen ulkopuolelle siitä huolimatta että ne avaavat niin paljon ymmärrystä niin fysiikkaan, kemiaan, tekniikkaan kuin biologiaankin.
    Esimerkkejä http://en.wikipedia.org/wiki/Lotka%E2%80%93Volterra_equation
    http://en.wikipedia.org/wiki/Euler%E2%80%93Bernoulli_beam_equation
    P.S. jälkimmäinen on ihan must jos on yhtään esimerkiksi sillanrakennuksesta kiinnostunut.

  6. Olet tietysti oikeassa siinä, että pitkälle samanlaista matematiikkaa käytetään muissakin tieteissä kuin fysiikassa. En osaa sanoa ovatko fysiikan peruskurssit vaikeampia kuin vaikka ekologian, esim. tuo linkittämäsi Lotka-Volterra tulee jälkimmäisessä vastaan melkein heti. Yleisesti käytetty Begon, Townsend and Harper oppikirja ei ole nyt käsillä joten en osaa sanoa millä sivulla.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: