Bang for buck


Jos Mr. Länsimaalainen haluaisi pelastaa vähän maailmaa (a) kotimaassa ja (b) kansainvälisesti, kannattaako hänen tukea (1) ihmisoikeuksia ja perustarpeita, (2) demokratian kehitystä vai (3) ympäristönsuojelua? Kuvittelen näiden kolmen tukevan toisiaan yleisesti ottaen ja muodostavan siten koherentin arvomaailman. Yksittäisissä tapauksissa ne saattavat kuitenkin joutua ristiriitaan, ja silloin on lisäksi kysyttävä kuka väistää ketä.

Huomautus: jätän auki mitä “tukeminen” tarkoittaa, mutta oletan että siitä on jotain vaivaa eli kustannusta. Resurssit eivät siis ole äärettömät, kuten silloin kun kaikkea hyvää ja kaunista tuetaan “periaatteessa”.

Advertisements

  1. Panu

    Demokratian kehityksen tukemisessa on se Fareed Zakarian mainitsema ongelma, että kun demokratia tuodaan johonkin kehitysmaahan, jossa ei ole perustuslaillisuuden perinteitä, se johtaa vain väkivaltaiseen politiikantekoon (vaalien aikana käydään sotaa puolueiden välillä, valtaan päässyt puolue panee sitten kilpailevat puolueet lyttyyn ja hallitsee autoritaarisesti ja korruptoituneesti koko vaalikauden).

    Zakarian mielestä kannattaisi tukea nimenomaan perustuslaillisuutta, joka antaa kansalaisille “a standing rule to live by” -olosuhteet. Demokratia olisi vasta pitkän tähtäimen tavoite.

  2. Tiedän hyvin nuo Zakarian jutut. Pitäisi ehkä joskus kirjoittaa niistäkin.

  3. Panu

    Niitä pitäisi mielestäni ylipäätään pohtia enemmän, koska demokratiaan sisältyy sellainen sisäinen ongelma, että kansa voi tosiaan äänestää vapaaksi Barabbaan ja kannattaa kaikkien somalien kaasuttamista. Natsististen tahojen viimeaikainen intoilu “suorasta demokratiasta” johtuu yksinomaan siitä, että “suoran demokratian” puitteissa esimerkiksi se somalien surmaaminen tulee mahdolliseksi. Natsien ainoat tavoitteet perustuvat oikeuksien viemiseen joltakulta muulta, positiivisia tavoitteita heillä ei ole ollenkaan.

  4. Mikko

    En ole lukenut Zakarianin (sp?) juttuja, mutta onko hänen määritelmänsä mukaan esim. Suomessa perustuslain perinne?

    Meillähän on ollut perustuslaki vasta vuodesta 2000, ja merkit viittaavat siihen että sillä on ainakin toistaiseksi pyyhitty pyllyä jos se on asettunut lainsäätämisen esteeksi.

  5. Panu

    onko hänen määritelmänsä mukaan esim. Suomessa perustuslain perinne?

    Totta kai on.

    Meillähän on ollut perustuslaki vasta vuodesta 2000, ja merkit viittaavat siihen että sillä on ainakin toistaiseksi pyyhitty pyllyä jos se on asettunut lainsäätämisen esteeksi.

    Meillä on ollut valtiopäiväjärjestys ja perustuslait suunnilleen Ruotsin vallan ajoista, ja se on se pointti. Toki meillä ei ole sen tasoista perustuslaillisuutta kuin Saksassa, ent. Länsi-Saksassa, jonka systeemissä olisi paljonkin meille kopioitavaa. Muutama idea:
    – perustuslakituomioistuin
    – mahdollisuus lakkauttaa järjestö hakemalla sille tuomio perustuslainvastaisuudesta
    – mahdollisuus tehdä viranomaismenettelyn perustuslainvastaisuudesta valitus (Verfassungsbeschwerde)

    Esimerkiksi jokin Homma tai Suomen Sisu olisi Saksassa lakkautettu perustuslain vastaisena järjestönä jo aikoja sitten. Siellä ei myöskään voi perustaa jihadistisia muslimijärjestöjä, kuten jossain briteissä, missä poliisi suojelee jihadistien lännenvastaisia mielenosoituksia.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: