Oikea oikos


Valtakunnassa 1 vallitsee täysi elinkeinon harjoittamisen vapaus, mutta veroprosentti on 100. Kaikki varallisuus – jota syntyy lähinnä ulkomaankaupasta – kuuluu automaattisesti yhteisölle, joka jakaa sen yksilöille tarveharkintaisesti. Tarveharkinta toteutetaan näin: jos joku haluaa vaikka uudet Niken lenkkarit, hän kirjoittaa nettiin avoimen perustelun kenkien tarpeelle. Rekisteröidyt kansalaiset äänestävät saako hän kengät vai ei, enemmistöpäätös on laki. Ne äänestävät joita kiinnostaa. Jokaisella on tietty omassa asiassaan ääni, joten jos ketään muuta ei kiinnosta, saa mitä haluaa. Äänestäminen on julkista joten kosto elää. Perustelut tarpeille eivät pakota epävirallisten puolueiden synnyttämiseen, mutta tehokas kostaminen vaatii kostorinkien muodostamista.

Valtakunnassa 2 veroprosentti on nolla. Yhteisistä asioista päätetään suoralla nettidemokratialla. Mitään eduskuntaa ja hallitusta ei siis ole. Aina kun pitää päättää jostain asiasta, päätös tehdään suoralla nettiäänestyksellä kuten yllä. Rekisteröidyillä kansalaisilla on vapaa aloiteoikeus. Päätösten toteuttaminen rahoitetaan vapaaehtoisin lahjoituksin tapauskohtaisesti. Jos tilastokeskuksen siivoojille ei lahjoiteta palkkaa, tilastokeskusta ei siivota. Jos tilastokeskuksen juokseviin kuluihin ei lahjoiteta, tilastokeskus ei toimi. Lahjoitukset ovat tietysti julkisia, joten voit aina tarkastaa onko naapurisi viimeaikoina maksanut puolustusvoimille tai köyhäinapuun.

Eikö kumpikin valtakunta ole oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen, vaikka muita pieniä puutteita löytyykin? Miksi ei?

Advertisements

  1. Miten jälkimmäisessä yhteiskunnassa rahoitetaan päätösten toimeenpano, kuka päätöksiä valvoo, ja mikä estää asukkaita määräämästä veroja?

    Kysyn näitä siksi, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus pitäisi näkemykseni mukaan arvioida prosessista, ja tuo on pelkkä “snapshot” yhteiskunnasta.

  2. En ajatellut valtakunnan kestävyyttä vaan määritelmällistä oikeudenmukaisuutta. Voi olla että olet oikeassa tuon prosessissa arvioinnin suhteen, mutta en täysin ymmärrä mitä se tarkoittaa. Kumpikin näistä valtakunnista ajaisi nopeasti ihmisluonnon kareille, ja todistaisi taas ettei ihmisapina ole yhteiskuntainsinöörin muovailuvahaa.

  3. Ihmetykseni taustalla on se, että pelkkä snapshotin tarkastelu on minusta epätyydyttävä oikeudenmukaisuuden tarkastelemiseksi.

    Triviaali esimerkki: Meillä on yhteiskunnassa paljon ihmisiä, joilla on paljon rahaa, he ovat vapaina ja voivat toteuttaa itseään. On paljon köyhiä jne. ja sitten on vielä vankeja. Miten voi olla oikeudenmukaista, että vankilassa on ihmisiä, joiden elämä rajoittuu kopin ja ruokalan väliin. Vessatkin ovat kehnot. Minulla taas on uusi tuplahuuhtelulla varustettu pönttö ja vessan lattiakin on lämmin.

    Sivuutetaan tämä. Valtakunta 1 ei ole oikeudenmukainen. Otan mikroesimerkin. Yhteiskunnassa on muutama ihminen, taidemaalari, suutari, leipuri jne. Oletetaan, että taidemaalari maalaa maalauksen ja suutari tekee kengät, joita he eivät itse oikeastaan tarvitse. Valtakunnassa 1 he eivät saa vaihtaa näitä keskenään, vaan leipuri, maanviljelijä jne. voivat keskenään sopia, että maanviljelijä saa taulun, leipuri kengät, ja vastapalveluksena leipuri ja maanviljelijä vaihtavat viljaa ja leipää, ja ylijäämäleivällä ostetaan ääni vaikka räätäliltä.

    Yhteiskunta 2:ssa taas en oikein ymmärrä sitä, miten päätökset pannaan toimeen. Voivatko leipuri, maanviljelijä ja suutari tehdä samanlaisen kuprun myös siellä? Oikeudenmukaisuustarkastelun täytyy jotenkin riippua tästä.

  4. Vaikuttaisi siltä, että molemmat ovat tasa-arvoisia kukin jollain tasa-arvon määritelmällä. Molemmat eivät taida olla yhtäaikaiseti tasa-arvoisia samalla määritelmällä, jos tasa-arvo oikeasti tarkoittaakin jotain. Esimerkiksi ensimmäinen on mahdollisuuksien suhteen tasa-arvoinen, mutta toinen ei luultavimmin ole. Oikeudenmukaisuus taas on tuossa yhteydessä puhdasta retoriikkaa, joten sen voi sivuuttaa.

  5. Tasa-arvo on käsitteenä yhtälailla tyhmä, koska banaalisti ymmärrettynä se tarkoittaa sitä, että kaikki pitää tappaa heti, koska jotkut kuolevat ennen syntymää. Tämä on totta jopa mahdollisuuksien tasa-arvon kanssa, koska kuolleella ei ole mitään mahdollisuuksia. Koska kaikille on ilmeistä, että tällainen tasa-arvo ei ole oikeudenmukaista – liki täysin riippumatta siitä, mitä kukin oikeudenmukaisuudella tarkoittaa – niin käsite ei ole pelkkää retoriikkaa.

    Ensimmäinen yhteiskunta on tietyllä tasolla kyllä tasa-arvoisempi tässä mielessä, mutta siinä keino hankkia resursseja on joka tapauksessa epätasaisesti jakautunut. Se on vain kyky saada paljon ihmisiä puolelleen äänestyksissä. Näin yksilöiden mahdollisuudet eivät oikeastaan ole ollenkaan tasa-arvoiset. Yhteiskunta 1. voi hyvin muistuttaa käytännössä jotain Kärpästen herraa.

    Toisen yhteiskunnan käsite on vähän vaikeampi. Mikko selvästi tuntuu ajattelevan, että koska veroprosentti on nolla, niin resurssit jakautuvat epätasaisesti. Tämä on varmaan useimmiten ihan totta, mutta en ymmärrä mainittujen äänestysten roolia. Mistä niissä päätetään? Kielloistako?

  6. Tiedemies: Ykkösessä ei voi kai jättää perintöä, kakkosessa voi. Jos on perintöä eli rahaa eli resursseja, silloin kai on enemmän mahdollisuuksia sen määritelmän mukaan mitä yleensä mahdollisuuksista käytetään.

  7. Jos nyt oletetaan, että resursseja on jokin kiinteä määrä, niin tekeekö 1. yhteiskunnan tasa-arvoisemmaksi se, että resurssinjakoon vaikuttaa vain muiden mielipide, mutta ei se, mitä isä tai äiti on joskus onnistunut haalimaan? En oikein ymmärrä.

    (1. yhteiskunnassahan ei ole mitään sosiaaliturvaa tms., vaan jokainen hankinta täytyy hyväksyttää muilla.)




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: