Narinkkatorin visio


Tapahtui niinä päivinä että ylitin Narinkkatorin diagonaalisesti. Se on Kampin kauppakeskuksen edessä oleva tyhjä kivetty tila entisen lumpunkerääjien torin päällä. Aukio tarjosi kutkuttavan esteettisen elämyksen. Sää oli tihkuinen ja tuhnuinen. Neliön nurkissa oli polvillaan romanialaiset kerjäläiset, vahtien pääsyä jouluvalaistuun kauppakeskukseen kuin vaivaisukot kirkon ovella. Ohi kulkiessa pitivät tuskin kuultavaa ääntä, tai sitten kuvittelin. Asento ja käytös muistuttivat jonkinlaista rukoilua. Joku humalainen ääni: “Julkisella paikalla kerjäämisen pitäisi olla laitonta”. Torilla ei kuitenkaan ollut juuri lainkaan muita ihmisiä  – paitsi aivan keskellä pyöri hipsterin oloisia tyyppejä. Sinne tiedostavan kulutuksen trendsetter Globe Hope oli pystyttänyt teltan eettisille räteilleen. Elementtien sommittelu oli vaikuttavampi kuin useimmissa tietoisesti suunnitelluissa tilataideteoksissa. Hetken koin oivaltavani nykyisyyden ontologian kuvana, aivan kuin olisin nähnyt selvästi jotain tästä hetkestä…mutta visio hiipui, jos sitä oli edes ollut.

Advertisements



    Leave a Reply

    Fill in your details below or click an icon to log in:

    WordPress.com Logo

    You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

    Twitter picture

    You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

    Facebook photo

    You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

    Google+ photo

    You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

    Connecting to %s



%d bloggers like this: