Linnatuulessa


Istuin tänään Linnatuulessa juomassa kahvia. Katselin allani etelään lipuvaa liikennettä. Iltapäivän liikenne oli rauhallista, ja koko moottoritie vaikutti jotenkin pieneltä, vaikka se varmasti on Suomen valtimo. Tien poskessa näkyi yliajettu rusakko. Kun Linnatuuli avattiin 90-luvun alussa, sitä katsomaan piti erikseen lähteä. Kyllähän konsepti onkin hyvä, jos saa ikkunapöydän keskeltä. Nyt siellä on ilmainen netti asiakkaiden käytössä, voi mennä päivittämään facebookiin että meitsi on Linnatuulessa.

Maa on helppo hahmottaa tieverkon kautta, ja keskeiset väylät määrittävät mikä on keskustaa, mikä periferiaa. Ennen rautatiet olivat olennaisia, sisällissodassakin taisteltiin risteysasemista. Joskus kauan sitten vesireiteillä oli sama rooli. Suuri muutos entiseen lienee, että nykyään tuotantotekijöistä tärkein eli informaatio liikkuu liikennereiteistä riippumatta, ainakin noin periaatteessa. Käytännössä väki keskittyy yhä asumaan liikenteen solmuihin, eivätkä muuta syrjäisiin pitäjiin, vaikka niissäkin olisi laajakaista tarjolla. Facebookfrendeistä arviolta 95% asuu kolmessa suuressa kaupungissa. Varmaankin 50% asuu niin lähellä, että heidän luokseen voisi kävellä. Poikkeuksen tähän keskittymiseen tuovat vain mahdolliset ulkkarifrendit.

Saa nähdä mitä tiestön jälkeen tulee. Kyse on myös mentaalisesta isänmaasta (ei siitä “suomikuvasta” jota pitäisi kuulemma välillä “kiillottaa”). Tiedä häntä mikä liikenneväline luonnehtisi prekariaattia.

Advertisements



    Leave a Reply

    Fill in your details below or click an icon to log in:

    WordPress.com Logo

    You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

    Twitter picture

    You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

    Facebook photo

    You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

    Google+ photo

    You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

    Connecting to %s



%d bloggers like this: