Renttu ja ressukka minussa


Ihminen kai alkaa ajattelemaan tyyliään, kun elämässä on muitakin muutoksia.

Olen pari kertaa kaupungilla kävellessäni miettinyt rentun ja ressukan eroa pukeutumisen kannalta. Käytän näitä sanoja hiukan omassa merkityksessäni, joten selitän.

Renttu on henkilö, joka tietoisesti rikkoo tai leikittelee joillakin konventioilla. Näin hän asettuu niiden yläpuolelle viestien korkeaa statustaan. Oikealla tavalla epäsiisti ulkoasu voi olla huoleton.

Ressukka on väärällä tavalla epäsiisti, ja tekee vaikutelman tyylittömyydestä tai pahimmillaan kyvyttömyydestä pitää itsestään huolta. Viestien hienovaraisuudesta kertoo, kuinka leikkaamaton parransänki saattaa yhdellä olla renttumainen, toisella ressukkamainen. Silti ihmiset pystyvät tulkitsemaan varsin objektiivisesti kumpaan kategoriaan joku kuuluu, ja tuomiolla on armottomat sosiaaliset seuraukset. Vaikutelman antaminen ei ole leikkiä.

Kumpikin tyyppi saattaa ilmoittaa, ettei välitä tietyistä konventioista, mutta renttu tietenkin välittää ja paljon. Koko hänen tyylinsä on erottautumista, ja erottautuminen ilman että vetäisi överit on nuorallatanssia.

Omassa pukeutumisessani on varmasti ressukkamaisia piirteitä. Tämä johtuu siitä, että ostan vaatteita äärimmäisen harvoin. Sukulaiset antavat usein joululahjaksi paitaa, hupparia ja tennissukkaa, ja montako sellaista ihminen tarvitsee? Kengät Suomessa määräytyvät vuodenajan ja säätilan mukaan. Valinnan tila jää aika kapeaksi.

Oma tyyli hyvässä tai pahassa hioutuu ajan kuluessa, kun ei enää mieti mitä ulos lähtiessä pukisi päälleen. Olen taas alkanut miettiä enemmän, mistä johtuen olen varmaankin nyt tyylittömässä tilassa.

Ostin jokin aika sitten ruskeat puuvillahousut, mutta niidenkin lahje kului heti reiälle polkupyöräillessä. Olen pohtinut menisikö tämä renttumaisuutena, vai näytänkö risoissa housuissa ja joululahjaruutupaidoissa avohoitopotilaalta.

Haluaisin kehittää Helsinkiin muuton innoittamana tyyliäni, mutta tietoisena harjoituksena tämä vaikuttaa epätoivoiselta. Brutaali yksinkertaisuus ja vahvat perusvärit kiehtovat. Pelkään kuitenkin että kokeilut saavat minut näyttämään yhä pahemmin ressukalta tai ufolta. Niin, ufo on kolmas kategoria, johon kuuluu kun kukaan ei osaa sanoa tekeekö ihminen jotain tietoisesti tai tiedostamattomasti. Esimerkiksi pinkit bootsit voisivat olla aika ufo valinta.

Viihtyisin hyvin vaatteiden puolesta tällaisessa possessa. Se olisi paljon tasa-arvoisempaa. Anteeksi pitkä vaatebloggaus, mutta muotiblogeja kuulemma luetaan paljon.

Advertisements

  1. Ero rentun ja ressukan välillä on paikka dominanssihierarkiassa. Tämä ei ole tautologia. Matala tai korkea status välitetään esimerkiksi kehonkielellä, äänenpainoilla yms.

  2. Totta Mooses. Hierarkian olemassaolo ja selkeys myös vähentää konflikteja. Konflikti syntyy usein, kun asemasta on epäselvyyttä. Esimerkiksi kun joku tavoittelee keskeistä roolia ryhmässä, mutta epäonnistuu.

  3. tommi

    Ihmettelin joskus samaa ja kuulin ns. varmalta taholta, että
    * vaatteiden pitää olla puhtaat ja ehjät (tai sitten valmiiksi rikottuna ostetut tai sen näköiset, että ne on ostettu rikottuna).
    * Vaatteiden poikkeamaa normaalista pitää korostaa eikä piilotella.
    * Ns. ironinen vaate pysyy ironisena jos muut vaatteet osoittavat elämänhallintaa ja maksukykyä.
    * Ei saa koskaan kulkea sen näköisenä että häpeää vaatteitaan. Renttuvaatteilla viestii olevansa rento ja välinpitämätön, jännittäminen kääntää viestin päinvastaiseksi.
    * Renttuvaatteetkin kannattaa valita niin, että ne korostavat jotain ruumiin hyvää puolta (pituutta, lihaksikkuutta, hoikkuutta, rusketusta tms.)

    Kaikenkaikkiaan kuulostaa niin vaikealta, että alkaa kaipaa aikoja, jolloin riitti että pani puvun päälleen ja kravatin kaulaan.

  4. Markku

    Näytän itsekin varmasti parransängessäni ja tukka sekaisin ressukalta enkä mitään rennonhuolettomanhuolekkaalta tyyliniekalta. Kiinnostaako minua? No ei tietenkään. Joskus kauan sitten kiinnosti jonkin aikaa mutta sitten huomasin, ettei sillä ole mitään väliä. Eikä sillä sitten ollutkaan. Työpaikkahaastatteluihin menen kuitenkin varmuuden vuoksi hieman tavallista siistimmissä (merkityksessä: “jokainen mies saa kunhan on SIISTI”) vetimissä ja kuontalo ajeltuna. Ei siitä voi haittaakaan olla.

  5. Markullahan on oma vahva tyyli, jota tuskin kannattaakaan peukaloida. Jos et sitten halua johonkin tv-ohjelmaan, jossa pari homoa näyttelevää heteroa kikattaa ja stailaa sinut.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: