Suuresta insinööristä


Suuri Sosiaali-insinööri pystyisi hinnoittelemaan jokaisen objektiivisesti. Perusteena olisi yksilön hyödyllisyys yhteisön hyvän näkökulmasta. Nykyäänhän riidellään paljon väärästä hinnoittelusta, suurin osa politiikkaa on juuri tätä.

Jos ajatus Suuresta Sosiaali-insinööristä närästää, pitää myös hylätä idea, että yhteisöllä voi olla oma hyvänsä. Tätä implikaatiota ei taideta aina tarpeeksi huomata. Usein nimittäin samat ihmiset sekä puhuvat kollektivistisesti että vastustavat ihmisten hinnoittelua (tai yleisemminkin välineellistämistä). Nämä vaikuttavat minusta ristiriitaisilta sitoumuksilta.

Minun on tavallaan vaikea nähdä, että yhteisöllä voisi olla oma hyvänsä, päämääränsä, funktionsa.

Kysymys on kuitenkin vaikea. Voisiko esimerkiksi olla rodun hyvä säilyä, vaikka sen jokaisen yksilön henkilökohtainen hyvä olisi lisääntyä jonkin muun rodun edustajan kanssa? Entä onko vastauksesi sama vai erilainen, kun puhutaan eläimistä (vrt. ponnistelu maatiaisrotujen säilyttämiseksi) ja ihmisistä (vrt. rasismin vastustaminen)?

Advertisements

  1. Yhteisöllisyys, ainakin tietyssä määrin, on siis ihmisten välineellistämistä.

  2. Selvästi jos kollektiivilla on jokin suuri päämäärä yli sen jäsenten päämäärien, sen jäsenet ovat välineitä tämän päämäärän suhteen.




Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s



%d bloggers like this: