Marx ja Saatana


Richard Wurmbrand kirjoittaa ensin

“Marx uskoi helvettiin ja hänen ohjelmaansa kuului ihmisten sinne lähettäminen.”

mutta sitten

“Marx suunnitteli maanpäällistä paratiisia. Kun neuvostoliittolaiset yrittivät muodostaa sitä, tuloksena oli helvetti.”

Jälkimmäinen propositio on kiistatta tosi, mutta edellinen on kiinnostavampi.

Olen käynyt kirjojani läpi, noin puolet on tarkoitus varastoida mökille. Tämä tuo valoon kaikenlaista hauskaa kuten Richard Wurmbrandin pamfletin Saatana ja Marx (Kuva ja Sana Oy, 1976). Kirjasen tarkoitus on todistella Marx ja kommunistien johtoporras saatananpalvojiksi. Taustalta löytyy yhtä tuomittavia tahoja kuten liberaaliteologia ja Moses Hess. Toisin kuin marxistit antavat ymmärtää, he eivät ole materialisteja. Satanistien tavoin he kyllä uskovat henkimaailmaan, mutta ovat tietoisesti valinneet pahan valtakunnan. Olisiko Ronniekin tutustunut Wurmbrandin tuotantoon?

70-luvulla kirjoitetuissa filosofian kirjoissa mainittiin usein, että tomistien ja marxilaisten tai yleisemmin kristittyjen ja marxilaisten dialogi olisi kovin tärkeää. Tämä teema katosi aatehistoriasta jälkiä jättämättä, aivan kuin filosofian yleisesityksistä katosivat sekä marxismin että kristillisen filosofian esittelyt nykyfilosofian suuntina. Ehkä jälkinä voi pitää entisten vasemmistolaisten (à la
Antti Eskola) jumalisiksi ryhtymistä. Wurmbrandilla on kuitenkin tästäkin selkeä kanta:

“Kristinuskon ja marxismin välillä ei ole minkäänlaista sovintomahdollisuutta, kuten ei ole mitään sopua Jumalan ja paholaisen välillä…Ei voi olla olemassa marxilaista kristittyä sen paremmin kuin paholaista palvelevaa kristittyäkään.”

Eat that, Eskola.

Marxin saatanallisuus ei ole Wurmbrandille (kuten ei kai ollut Reaganillekaan) metafora. Evankelisina he uskoivat Lusiferin ja hänen liittolaistensa konkreettiseen olemassaoloon ja vaikutukseen maailmassa.

Wikipedian artikkelin luettuaan tuntee toki tiettyä myötätuntoa kirjoittajaa kohtaan. Ja on vaikea olla ajattelematta historian viekkautta tässäkin tapauksessa.

Lisäksi kirja tuo huvittavalla tavalla mieleen Stewart Homen fiktiossa esiintyvän teoksen Marx, Kristus & Saatana Taisteluun Yhdistyneenä. Wurmbrandin taidan huvikseni unohtaa johonkin pöytään yliopistolle. Homen tuotanto menee mökille. Sen ehkä vielä uudelleenluen.

EDIT: Blog statseissa luki juuri 666 hits! Haluan uskoa.

Advertisements



    Leave a Reply

    Fill in your details below or click an icon to log in:

    WordPress.com Logo

    You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

    Twitter picture

    You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

    Facebook photo

    You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

    Google+ photo

    You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

    Connecting to %s



%d bloggers like this: