Oppilas Törlessin harhapolut (1)


Ajattelin lukea melko nopeasti läpi Robert Musilin suomennetun tuotannon, mutta lähiluvuksi tämä on mennyt. Esikoisromaani Oppilas Törlessin harhapolut (1906) on lähes hämmästyttävän hyvä ja kiinnostava, luki sitä sitten intentionaalisuuden analyysina tai kulttuurihistoriallisena parodiana.

Nuori Törless on sisäoppilaitoksessa joutunut tuskaisen koti-ikävän valtaan. Omituista kyllä ikävän intentionaalinen objekti, vanhemmat, eivät ole edes kovin elävinä läsnä tuossa kaipauksessa: “tuo määrätty plastillinen kuva”…”häipyi nopeasti”.

Sen sijaan “Hänen vanhemmistaan tuli tällöin yhä suuremmassa määrin pelkkä tilapäisärsyke, joka herätti hänessä tämän itsekeskeisen tuskan, ja tuska sulki hänet hekumalliseen ylpeyteen kuin eristettyyn kappeliin, jossa sadat liekehtivät kynttilät ja sadat pyhimyssilmät kylvävät suitsutusta itsensäkiduttajan kärsimyksille.”

Suomentaja on Hilkka Suomi-Orava. Kirja on ehdotonta kultti- ja lukupiirimateriaalia.

Advertisements



    Leave a Reply

    Fill in your details below or click an icon to log in:

    WordPress.com Logo

    You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

    Twitter picture

    You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

    Facebook photo

    You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

    Google+ photo

    You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

    Connecting to %s



%d bloggers like this: