vaikeaa
“Hän ei pitänyt valitsemastani elokuvasta”.
“Jos hän olisi itse valinnut sen, hän olisi pitänyt siitä”
“Hän ei olisi valinnut sitä elokuvaa”.
“Hän ei olisi valinnut sitä elokuvaa, mutta jos hän olisi valinnut sen, hän olisi pitänyt siitä.”
Olen ajatellut harrastaa hiukan lisää kontrafaktuaaleja. Toisaalta ne ovat korvaamattomia normaalissa ajattelussa ja tutkimuksessa, toisaalta intuitiot niiden tulkinnasta ovat varsin höllyvällä perustalla. Ehkäpä mitään kontrafaktuaalisia propositioita ei ole olemassa: on vain tavallinen propositio, jonka olen valmis esittämään tiettyjen, mahdollisesti paikkansapitämättömien presuppositioiden alla.
Advertisement
-
Flickr Photos
More Photos
January 20, 2012 at 12:10 pm
Kielen pahoinpitely on varmaan jokin itseisarvo joillekin. Useimmat kontrafaktuaalit ovat epämielenkiintoisia, eivät siksi että ne ovat kontrafaktuaaleja, vaan siksi että niitä käytetään ikäänkuin ne olisivat jotain muuta. Kontrafaktuaalihan on vain propositio, joka jo tiedettyjen propositioden kanssa johtaa tautologiaan. Kontrafaktuaalin esittäjähän siis vain sanoo että “tosi on”, eikä muuta.
Ellei kontrafaktuaali ole itseasiassa jonkinlainen yleistys, jota on tarkoitus koetella jossakin sellaisessa tilanteessa. Esimerkiksi mainittu keskustelu voisi edeltää tilannetta, jossa “hänen” annetaan valita elokuva, ja koetamme etukäteen päätellä pitäisikö “hän” siitä, tai vaihtoehtoisesti hypoteesina, että jos haluamme että “hän” pitää seuraavasta elokuvasta, olisi kenties järkevää antaa “hänen” valita se.
Itse tilanteesta esitetty kontrafaktuaali on kuitenkin pelkkä tautologia ja siksi epämielenkiintoinen l. epäinformatiivinen. En ymmärä miksi ihmiset jotenkin murehtivat siitä. Vanha kansa tietää sanoa, että jos tädillä olisi munat, se olisi setä. Se on ainoa, mitä kontrafaktuaalista tässä mielessä kannattaa oikeastaan todeta.